Opettaja! Näillä pienillä teoilla tuet opiskelijoiden hyvinvointia.

Jaa ja välitä

Itä-Suomen Yliopiston Ylioppilaskunnan tutkimuksen mukaan lähes puolet kyselyyn vastanneista kokee yksinäisyyttä. Keväällä 2020 siirryttiin rytinällä etäopiskeluun. Aluksi se oli usean mielestä ihan ok, mutta viimeistään syksyllä alkoi viimeisilläkin huumori loppumaan. Opettajat ovat varmasti olleet myös tiukan paikan edessä, kun nopealla tahdilla tuli siirtyä etäopetukseen. Opettajan ovat siinä missä muutkin, joutuneet ottamaan nopealla aikataululla haltuun uusia työskentelymuotoja ja välineitä. Opettajat ovat niitä henkilöitä, jotka ovat etulinjassa kohtaamassa opiskelijoita, joten heillä on mahdollisuus kohdata ja kuulla opiskelijoita sekä olla vaikuttamassa heidän yhteisöllisyyteen sekä hyvinvointiin. Itse henkilökohtaisesti pidän etätyöskentelystä ja etäopiskelusta, mutta en pidä siitä, että kaikki tapahtuu itsenäisesti, sillä etäopiskelun ei tarvitse olla yksinäistä.

Suomessa on tutkittu verkko-opetusta ja verkkopedagogiikkaa, sekä tuotettu tietoa miten toteuttaa laadukkas ja vuorovaikutuksellinen verkko-opetus. Perään kuulutankin jokaisen opettajan vastuuta laadukkaan ja yhteisöllisyyttä lisäävän opetuksen toteuttamisesta verkossa. Tämän etäopiskelun aikana henkireikiä ovat olleet toimivat ryhmätyöt. Vaikka en ole yhtäkään ryhmäläistäni nähnyt kasvotusten, luo se yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun saa Zoomin kautta ideoida, jakaa ajatuksia sekä opiskelun tuskaa ja myös inspiroitua.

💡 JAMK tarjoaa verkkopedagogiikan koulutusta (80op).

Opettaja! Nappaa talteen vinkit opiskelijoiden kohtaamiseen etäopinnoissa.

1. Kysy, mitä kuuluu.
2. Korosta mahdollisuutta osallistua keskusteluun chatin kautta.
3. Anna tilaa puhua – siedä hiljaisuutta!
4. Aktivoi keskustelua esim. kuvien avulla.
5. Jaa keskustelua pienempiin ryhmiin – breakout rooms.

💡 Matleenan blogi on täynnä vinkkejä onnistuneeseen verkko-opetukseen. Matleena on digipedagogiikan asiantuntija. Jos tämä blogi ei vielä ole sinulle tuttu, käy nyt tutustumassa!

1. Opettaja, muista kysyä: Mitä kuuluu?

Aloita opetus kysymällä, mitä kuuluu ja anna riittävästi aikaa vastata. Vaikka kukaan ei vastaisi, niin on tärkeää, että kysytään, sillä se osoittaa kiinnostusta ja valmiutta kuunnella opiskelijoita. Kysymyksen jälkeen voi seurata kiusallinen hiljaisuus, mutta kun säännöllisesti jokaisen opetuskerran alussa kysyt kuulumisia, opiskelijat tietävät, että siinä on tilaisuus kertoa huolensa. Seuraavalla kerralla, kun opettajana kysyt kuulumisia todennäköisesti joku vastaa sinulle, sillä hän on säästellyt asiaansa siihen hetkeen.

2. Panosta chat-keskusteluun

Chat mahdollistaa hiljaisempienkin opiskelijoiden ja hitaasti lämpenevien osallistumisen keskusteluun. Chat on mahtava työkalu etäopiskelussa ja opettajan oli tärkeää myös pyrkiä seuraamaan siellä käytävää keskustelua. Itse käytän paljon chattia, sillä koen välillä haastavaksi saada suunvuoroa. Saatan myös vähätellä oman asiani tärkeyttä, enkä kehtaa keskeyttää sen vuoksi. Joskus myös asiani ei kosketa suoranaisesti opettajaa, niin chatin kautta voin kysyä opiskelukavereilta asiasta tai jakaa näppärästi asiaan kuuluvia linkkivinkkejä ja lisätietoa.

Opettaja! Korosta siis mahdollisuutta osallistua chatin kautta keskusteluun sekä seuraa chattia. Parasta olisi, jos opetustilanteessa on kaksi opettajaa, niin toinen voi seurata chat-keskustelua.

3. Anna tilaa puhua – siedä hiljaisuutta.

Usein olen törmännyt etäopetuksessa siihen, että opettaja esittää kysymyksen, mutta jatkaa heti perään puhumista. Ei siis anneta riittävästi tilaa pohtia vastausta kysymykseen, avata mikkiä ja vastata. Tämä on itsessäni aiheuttanut valtavaa turhautumista. Vaikka kamerat olisivat päällä, ei etäyhteyden kautta samalla tavalla näe toisen sanatonta viestintää ja bongaa toisen aikomuksia sanoa jotain. Tämän vuoksi tulee sietää hiljaisuutta ja antaa tilaa.

Toinen ääripää, mihin olen törmännyt on todella pitkä hiljaisuus kysymyksen jälkeen. Itse koen nämä kiusalliseksi, mutta ne ovat olleet toimivia. Usein joku kokee painetta avata mikkiä ja sanoa jotain, mikä on tuottanut keskustelua, sillä kynnys avata mikki ja osallistua keskusteluun madaltuu.

Opiskelija-ainejärjestömme puheenjohtajan supervoima on bongata joka kerta, kun joku edes käyttää mikkiä auki. Kun sillä hetkellä käynnissä ollut puheenvuoro päättyy, hän kysyy mikin avanneelta: “Olisitko halunnut sano jotain, näin kun käytit mikkiä auki.” Tämän on tuonut itselleni usean kerran jo kuulluksi tulemisen tunnetta ja tarjonnut mahdollisuuden osallistua. Opettajat, ottakaa mallia puheenjohtajastamme!

4. Opettaja keskustelun aktivoijana.

Viestintäsovellusten palveluita sekä toimintoja on vuoden aikana kehitetty valtavasti. Opettajana voit aktivoida keskustelua esimerkiksi jakamalla näytöltäsi erilaisia kuvia, jotka kuvastavat jotain tunnetta. Pyydä opiskelijoita piirtotyökalulla merkitsemään, mikä kuvastaa heidän sen hetkistä olotilaa. Tämän jälkeen anna jokaiselle yksitellen puheenvuoro, miksi hän valitsi juuri sen kuvan. Muista korostaa, että jokainen päättää itse, mitä kertoo ja kuinka paljon.

Piirtotyökalun avulla voit kartoittaa myös osaamista sen päivän käsiteltävästä aiheesta heijastamalla “mielipidejanan” kuvan näytöltäsi. Näiden välineiden käytössä ja keskustelun aktivoimisessa on vain taivas rajana. Perehdy uteliaasti välineisiin ja ideoi mahdollisuuksiasi aktivoida keskustelua ja osallistaa opiskelijoita.

Keskustelun aktivoimiseksi sekä opiselijoiden aktivoimiseksi on runsaasti ilmaisia työkaluja.
💡 Lue Matleenan blogista “Viisi helppoa somen työkalua opettajille.”

5. Pienryhmätyöskentely verkossa

Breakout roomeissa on helpompi osallistua keskusteluun, sillä ryhmä on pienempi. Pienryhmätyöskentely madaltaa kynnystä tuoda esiin oma asiansa ja niissä on helpompi saada puheenvuoro, mutta keskustelu ei aina synny itsestään. Ohjeistuksen tulee olla selkeä ja kattava, sillä muuten pienryhmätyöskentely on kiusallista tuijottelua kameroiden välityksellä, hiljaisuutta ja lopulta hapuilevaa keskustelun avausta siitä, mitä pitikään tehdä.

Breakout roomit ovat siis ehdoton työkalu käytettäviksi isoja ryhmiä opetettaessa. Kerro kuitenkin ennen pienryhmiin jakoa, kauan on aikaa, mitä tehdään ensin(esittely, kamerat auki?), mihin kysymyksiin tulee vastata ja mikä pienryhmän lopputuotos tulee olla. Tuleeko ryhmän esimerkiksi valmistautua esittelemään omia ajatuksia ja keskustelua. Pienryhmää voidaan ohjeistaa myös sopimaan, kuka kertoo ja esittelee kaikille pienryhmän tuotoksen.

Usein jako breakout roomeihin tuntuu tapahtuvan sattumanvaraisesti. Olen kuitenkin itse kaivannut sitä, että saisi työskennellä samojen ihmisten kanssa pienryhmissä, sillä keskustelun ja työskentelyn aloitus olisi sutjakampaa sekä voitaisiin jatkaa keskustelua siitä, mihin jäätiin viimeksi. Tämä omalta osaltaan toisi mielekkyyttä opiskeluun ja tukisi oppimista.

👉🏻 Lue myös “Yksin jääneet opiskelijat – älä jää yksin ja älä jätä yksin!”

Jaa ja välitä

Yksi kommentti artikkeliin “Opettaja! Näillä pienillä teoilla tuet opiskelijoiden hyvinvointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.