Yhdeksännellä luokalla pitää valita, minne lähteä opiskelemaan toiselle asteelle. Valintoja tehdään todella erilaisin kriteerein. Joillekin on päivänselvää, minne haluavat opiskelemaan lukion jälkeen. Me toiset taas olemme hakeutuneet lukio -opintoihin saadaksemme lisää miettimisaikaa kysymykseen, “Mikä haluat olla isona?”. Olen kuullut, että jotkut ovat hakeutuneet lukioon vanhempien painostuksesta tai kokeneet velvollisuudekseen hakea lukioon hyvän koulumenestyksen vuoksi.
Oli lukioon hakeutumisen syynä mikä tahansa, samassa veneessä ollaan ja eteenpäin kuljetaan. Lukiossa opiskelu muuttuu itsenäisemmäksi. Opintoihin kuuluu pakollisia kursseja, mutta muuten kursseja voi valita oman kiinnostuksen tai tavoitteiden mukaan. Tässä artikkelissa kerron muutaman vinkin kurssivalintoihin ja lukiossa opiskeluun liittyen. Etenkin, jos sinulle on epäselvää, mitä teet lukion jälkeen, jatka lukemista!
- Lukio alkaa ja jännittää
- Kurssivalinnat – tiedätkö mitä teet lukion jälkeen?
- Itsenäinen opiskelu – miten aikataulutat opinnot ja elämän
- Opiskelu ei ole synonyymi lukemiselle
- Osallisuus – lukio on muutakin kuin opiskelua
1. Lukio alkaa ja jännittää
Uusi koulu, uusia ihmisiä, uudenlaista vastuuta ja itsenäisyyttä. Muutos on aina jännittävää ja hieman pelottavaa. Muutoksessa on aina mahdollisuus. Sinulla on suurempi vapaus valita, mitä opiskelet. Sinun ei tarvitse kulkea koko ajan samojen luokkakavereiden kanssa. Etenkin, jos yläkoulussa olet kohdannut kiusaamista, voi lukio tarjota mahdollisuuden kerätä ympärille uutta ja erilaista sosiaalista piiriä eikä tarvitse koko ajan nähdä kiusaajia. Jos kuitenkin edelleen tuntuu siltä, että kiusaajien naamat tulevat vastaa jatkuvasti, niin tutustu aikuislukion tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä nettilukioon.
Ensimmäinen koulupäivä ja kokoonnutaan joukolla aloittamaan uudet opinnot. Jos uusi ympäristö ja uudet ihmiset jännittää, niin muista, että muut ovat samassa tilanteessa. Muitakin uusia opiskelijoita jännittää. Myös opettajia jännittää! Opettajat ovat ihmisiä siinä, missä muutkin. Heitä jännittää ja varmasti hieman innostuttaa, minkälaisia uusia opiskelijoita saapuu ja kuinka he osaavat tarjota parasta mahdollista opetusta ja ohjausta.
Jos sinua jännittää ja pelottaa opiskeluun liittyvät asiat kuten, miten opiskella lukiossa, miten pärjään lukio-opinnoissa ja miten hallitsen stressiä sekä omaa jaksamista, niin keskustele heti oman ryhmänohjaajasi kanssa sekä opinto-ohjaajan kanssa. Käy juttelemassa mieluummin liian aikaisin, kuin vasta silloin, kun tilanne on päällä. Ennaltaehkäisevä toiminta ja opiskelujen räätälöinti on helpompaa, kuin stressin ja uupumuksen selättäminen. Nämä ovat hyviä taitoja opetella myös työelämää ja jatko-opintoja silmällä pitäen.
2. Kurssivalinnat – tiedätkö mitä teet lukion jälkeen?
Olen kadehtinut niitä, jotka lukiossa tiesivät, mitä haluavat tehdä lukion jälkeen ja pystyivät tekemään kurssivalintoja sen pohjalta. Itselläni ehkä nyt yli 30-vuotiaana on jonkin näköinen haju siitä, mitä haluan tehdä. En kuitenkaan kadu lukion kurssivalintoja, sillä tein niitä opintoja, mitkä silloin tuntui kivalta ja kiinnostavalta. Kun seuraat uteliaisuuttasi, et voi mennä pahasti pieleen.
Jos sinulla mielessä siintää ajatus lukion jälkeisistä opinnoista, niin selvitä, minkälaisia opintoja kannattaa käydä lukiossa. Selvitä, mitä jatko-opintojen pääsykokeissa vaaditaan. Esimerkiksi, jos haaveilet insinööriopinnoista, niin todennäköisesti kannattaa opiskella matematiikka ja fysiikka pitkänä oppimääränä. Jos taas haaveilet kasvatuksellisesta alasta, niin psykologiaa on järkevä opiskella ja kielten opinnoista haaveilevan kannattaa tietenkin opiskella kieliä lukiossa.
Jos et tiedä, mitä teet lukion jälkeen, niin suosittelen opiskelemaan kursseja, jotka kuuluvat vahvuuksiisi sekä kiinnostavat sinua. Itse olen opiskellut pitkän matematiikan ja kemian. Pitkän fysiikan jätin kesken, koska se ei kiinnostanut niin paljoa ja en ollut sen vuoksi valmis näkemään vaivaa oppiakseni asiat. Kävin lukiossa liikunnan ja kuvaamataidon kursseja paljon. Kävin esimerkiksi valokuvauskurssin, missä päästiin pimiössä kehittämään kuvat. Toimin myös aktiivisena tutorina. Suosittelen selvittämään, mitä kaikkia opintoja ja toimintaa lukiossanne on tarjolla ja osallistu niihin, jotka sinua kiinnostaa ja koet vahvuudeksesi.
👉🏻 Lue myös “Paras ammatinvalintatesti!”.
Opiskelumotivaation ylläpitäminen on haastavaa, jos ei ole lukion jälkeistä tavoitetta. Toisen vuoden jälkeen itselläni motivaatio lopahti, kun aloin miettimään, miksi raadan lukio-opintojen eteen. Totesin, ettei minusta ole yliopistoon, koska en ole lukija-tyyppiä(tämä ei pidä paikkaansa!) ja jotenkin päädyin siihen, etten tee ylioppilastodistuksella mitään. Tästä voi päätellä, miten kolmas vuosi ja kirjoitukset meni. En suosittele tätä kenellekään, vaan suorita opintosi hyvin loppuun saakka ja vaadi ajoissa opinto-ohjausta. Opiskelen tällä hetkellä kasvatustieteen maisteriksi, mutta opintoihin pääseminen olisi ollut helpompaa, kun olisin ne lukio-opinnot suorittanut hyvin loppuun saakka.
💡 Lue Nyytin “OPISKELUMOTIVAATIO – MITÄS JOS SEN KADOTTAA?”
3. Itsenäinen opiskelu – miten aikataulutat opinnot ja elämän
Lukio-opiskelu on itsenäisempää, mitä peruskoulussa opiskelu, sillä jokainen rakentaa yksilöllisen opiskelusuunnitelman. Tämän lisäksi lukioikäisenä itsenäistytään elämässä muutenkin. Harrastusten ja koulun lisäksi kuvioihin voi tulla työt sekä seurustelu. Jotta arki pysyy stressittömänä ja merkityksellisenä, tulee osata aikatauluttaa arkeen kuuluvia velvollisuuksia sekä jättää runsaasti aikaa myös kavereille, perheelle ja seurustelulle. Aikatauluttamiseen ja arjen hallintaan on hyvä kiinnittää huomiota jo lukiossa, sillä ne ovat taitoja, joita tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan.
👉🏻 Lue myös “Miten aikatauluttaa opiskelu?”.
Opettele käyttämään kalenteria. Kalenteri voi olla sähköinen tai paperinen ja mieluiten jopa molemmat. Kännykän kalenteri on kätevä muistuttamaan aikataulutetuista menoista. Paperiseen kalenteriin on hyvä kirjata koulupäivät, työt, harrastukset ja aikatauluttaa itsenäinen opiskelu. Kalentereissa on usein myös tilaa muistiinpanoille, johon voi kirjata viikon “to do”-listan. Jos etsit vielä itsellesi sopivaa kalenteria, niin kurkkaa postaukseni “Top5 parasta kalenteria!”, jos sieltä löytyisi vinkkiä.
👉🏻 Lue myös “Ajanhallinta on menestystekijä uralla – ota ajankäyttö haltuun!”.
4. Opiskelu ei ole synonyymi lukemiselle!
Vaikka lukio sanana viittaa lukemiseen, niin opiskelu ei tarkoita pelkästään lukemista. Toivon hartaasti, että se harhaluulo olisi jo kumottu, että lukio ja yliopisto-opinnot olisivat pelkkää lukemista ja jos et ole “lukija-tyyppiä” ei sinun kannata hakeutua näihin opinahjoihin. Piut paut sanon minä! Kyse on on opiskelutaidoista sekä itselle sopivien opiskelutekniikoiden löytämisestä.
Lukiossa ei tarvitse lukea koemateriaaliksi annettua kirjaa kurinalaisesti kannesta kanteen. Kirjaa voidaan opiskella monella eri tavalla. Tutustu ensin teemoihin ja käsitteisiin, joita kokeeseen tulisi osata. Tarkastele ja määrittele itsellesi, miten nämä teemat ja käsitteet liittyvät toisiinsa. Muodosta kokonaisuuksia ja ymmärrä asioiden yhteys toisiinsa. Kun tiedät, mitä sinun tulee osata, voit opiskella näitä asioita muualtakin, kuin annetusta koemateriaalista. Hyödynnä internettiä ja katso vaikka YouTubesta tai Netflixistä, löytyykö sieltä materiaalia aiheeseen liittyen. Muista olla kriittinen ja varmistaa, että lähde ja tieto on luotettavaa. Kuka vaan voi laittaa nettiin aikalailla mitä vain.
Kokeile uteliaasti erilaisia opiskelutekniikoita ja löydä sinulle toimivat tavat opiskella. Tee erilaisia muistiinpanoja erilaisilla tekniikoilla ja erilaisille alustoille. Katso vinkkejä somesta: #studygram #bujo. Kokeile, mikä toimii sinulle. Käytä värejä, kuvia, muistilappuja, mitä ikinä koet itsellesi toimivaksi. Puhu ääneen, opeta asiaa jollekin toiselle, tee videoita, tekstejä tai yhdistä liikettä opiskeluun. Tiedän erään opiskelijan lukeneen nauhalle opiskeltavaa materiaalia, minkä jälkeen kuunteli nauhoitusta iltakävelyillä. Hänellä vahvasti yhdistyi tieto tiettyihin maantieteellisiin sijanteihin ja tätä kautta pystyi palauttamaan mieleen asioita. Kannattaa kokeilla myös tekstistä puheeksi-sovelluksia. Opiskelutekniikoiden kokeiluun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa, sillä se ajankäyttö maksaa itsensä takaisin.
YleAreenasta löytyy videosarja, jossa tuodaan esimerkein esiin erilaisia opiskelutekniikoita. Vahva suositus!
Ylen Oppiminen-sivustolla on monipuolista materiaalia liittyen opiskeluun. Suosittelen kurkkaamaan!
5. Lukio on muutakin kuin opiskelua
Toki lukion tavoite on tarjota yleissivistäväkoulutus ja valmiudet hakeutua korkeakouluopintoihin, mutta lukiossa on myös vahva sosiaalinen yhteisö ja saman ikäisiä ihmisiä. Opiskelun tulee olla pääsääntöisesti merkityksellistä ja kivaa. Kouluun, kuten myös töihin, on kiva mennä, kun ympärillä on hyvä porukka ja ilmapiiri. Selvitä, minkälaista toimintaa lukiossanne on ja lähde mukaan. Jos kaipaat jotain tietynlaista toimintaa, niin ehdota sitä. Usein haasteena on, kun ei tiedetä, minkälaista toimintaa opiskelijat haluavat, joten koulun henkilökunta sekä opiskelijakunta ottaa mielellään ideoita vastaan.
Osallistu kansainvälisiin projekteihin. Vaikka et kokisi itseäsi “kieli-ihmiseksi”, niin se ei estä sinua osallistumasta kansainvälisiin tapahtumiin. Päinvastoin, tällaiset luokkatilan ulkopuolella tapahtuvat kielten oppimistilanteet voivat olla juuri sinua varten. Jälkeenpäin ajateltuna, minun olisi kannattanut lukiossa osallistua kansainvälisiin projekteihin, jotta oppisin kieliä paremmin. Kirjoista opiskelu ei sopinut minulle. Kielitaitoni on kehittynyt huimasti lukion jälkeen, kun lähdin “oikeaan elämään” kieliä oppimaan.
👉🏻 Lue myös “International business – tradenomi” – “Koulutus ei vaadi täydellistä englannin kielen taitoa, mutta sujuvuus katsotaan eduksi.”
🎙 Elokuun 2021 piilopodcast-jaksossa puhun opiskelutekniikoista ja erilaisista tyyleistä oppia. Pääset kuuntelemaan tämän liittymällä sähköpostilistalle.