Oppimisstrategiat – näin opiskelet tehokkaasti.

Jaa ja välitä

Aluksi erotellaan helppo ja tehokas tapa opiskella. Helpoin tapa opiskella ei useinkaan ole se tehokkain tapa. Kun näet vaivaa, että ymmärrät erilaiset oppimisstrategiat ja opettelet valitsemaan tilanteeseen sopivat tehokkaat opiskelumenetelmät, loppujen lopuksi todennäköisesti säästät aikaa ja vaivaa. Bonuksena myös oppimistulokset paranevat hyvin suurella todennäköisyydellä.

Oppimisstrategiat ovat kognitiivisia(tiedollisia) toimintoja, joiden avulla opiskelijana pyrit saavuttamaan oppimiselle asetetut tavoitteet. Oppimisstrategioiden käyttö voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Aina kun opiskelemme, käytämme vähintään tiedostamattamme jonkinlaista strategiaa, miten etenemme opintojen ja niiden sisältämien tehtävien kanssa. Nämä tiedostamattomat oppimisstrategiat olemme saattaneet oppia esimerkiksi peruskoulun aikana.

Tässä blogipostauksessa tuon esiin yhden tavan jaotella oppimisstrategioita ja pyrin hieman avaamaan, mitä nämä eri osa-alueet tarkoittavat käytännön tasolla. Toivottavasti tämä auttaa sinua tarkastelemaan omaa opiskeluasi, erottelemaan sieltä erilaisia osia ja jatkossa tietoisesti valitsemaan tehokkaat opiskelumenetelmät.

👉🏻 Lue myös “Opiskelutaidot – aikuisopiskelijakin oppii uusia temppuja!”

1. Opiskele tehokkaasti

Tiedostamattomat oppimisstrategiat tulevat hyvin esiin, kun tehtävän suorittamisen jälkeen kysytään, miten tähän lopputulemaan ja oikeaan vastaukseen päästiin. Jotkut osaavat hyvinkin eritellä, mitä tekivät ja miksi, mutta toiset taas eivät osaa kertoa, miksi ja miten he sen tekivät. Esimerkiksi matemaattisissa laskuissa olen usein törmännyt tähän. Mahdollisesti peruskoulussa on joskus opittu, miten jokin lasku lasketaan, mutta ei ymmärretä sen eri vaiheita ja mistä laskukaava muodostuu. Tämä voi tulla ilmi siinä, ettei kykene soveltamaan laskukaavaa eri tilanteisiin.

Jokainen meistä on varmasti mallioppinut asioita ja erilaisia suoritustapoja. Opiskelun kannalta tärkeää on pysähtyä pilkkomaan suoritus osiksi ja miettiä, mitä tein ja miksi. Tätä kautta voidaan tiedostaa omat oppimisstrategiat ja tehokkaasti jatkossa valita juuri siihen tilanteeseen sopiat oppimisstrategiat, taktiikatja tekniikat. Tätä ei tietenkään tarvitse tehdä yksin, vaan suosittelen pyytämään apua. Pyydä opettajalta ja opinto-ohjaajalta apua ja tukea opiskelutaitojen kehittämiseen.

Meillä ihmisillä on kyky ajatella omaa ajatteluamme ja tätä kutsutaan metakognitioksi. Eli pystyt pysähtyä ihmettelemään, mitä ajattelet tällä hetkellä ja pohtia, mistä tämä ajatus tuli ja miksi ajattelet näin. Metakognitiivinen ajattelu sisältää taidon arvioida ja valita oikeanlaisia oppimisstrategioita tilannekohtaisesti. Tehokas opiskelija kykenee valitsemaan toimintatapansa joustavasti ja yhdistelee strategioita opittavan aineiston ja tilanteen mukaan. Oppiakseen ja omaksuakseen uuden tiedon niin hyvin, että kykenee soveltamaan tietoa myöhemmin erilaisissa tilanteissa, tulee sinun osata käyttää joustavasti ja monipuolisesti oppimisstrategioita.

Jotta voit joustavasti valita oikeat työkalut opiskeluun, tulee sinun ensin tietää, mitä työkalupakissa edes on. Toiset strategiat soveltuvat paremmin sanakoetta varten kertaamiseen ja toiset taas laajojen yhteiskunnallisten asioiden opiskeluun. Seuraavaksi pyrin avaamaan erilaisia oppimisstrategioita.

👉🏻 Lue myös “Miten aikatauluttaa opiskelua?”.

2. Erilaiset oppimisstrategiat

Oppimisstrategiat voivat olla pintatasoisia ja tietoa toistavia tai syvätasoisia ja tietoa tuottavia. Eli riippuen siitä, pitääkö sinun ulkoa muistaa sanoja, käsitteitä ja asioita vai tuleeko sinun laajasti pohtia, rakentaa tietoa sekä reflektoida, voit valita tilanteeseen sopivat oppimisstrategiat. Oppimisstrategiat voidaan jakaa näihin kategorioihin:

  1. Harjoittelustrategiat
  2. Elaborointiin liittyvät strategiat
  3. Organisationaliset strategiat
  4. Metakognitiiviset strategiat
  5. Affektiiviset strategiat

Harjoittelustrategiat ovat tiedon toistamista ja niiden tarkoituksena on palauttaa mieleen opittava tietoa mahdollisimman samanlaisena, mitä se on alkuperäisessä esityksessä. Tämä on aika tyypillinen tapa kerrata esimerkiksi englannin sanakokeisiin, tai jos edessäsi on koe, missä tulee osata joitain käsitteitä.

Elaborointiin liittyvät strategiat sisältävät prosesseja, missä pyritään muokkaamaan tieto itselleen ymmärrettävään muotoon liittämällä tieto aikaisemmin opittuun ja koettuun. Ainakin oman kokemukseni mukaan, meillä aikuisopiskelijoilla on tässä kohtaa vahvuutena meidän kokemus työelämästä, aikaisemmista opinnoista sekä elämästä ylipäätänsä. Tämän oppimisstrategian kanssa voimme auttaa ja tukea nuorempia opiskelijoita, liittämällä tietoa käytännön asioihin. Voimme tukea nuorempia löytämään omasta elämästään käytännön esimerkkejä ja tätä kautta muokkaamaan tietoa ymmärrettävään muotoon.

Organisationaliset strategiat sisältävät tiedon jäsentelyä, ryhmittelyä ja kategorisointia. Ulkoisesti tämä voi ilmetä käsitekarttojen laatimisella sekä muistiinpanoina. Metakognitiiviset strategiat ovat oman oppimisen seuraamista, tarkkailua ja ohjailua. Eli pysähdyt välillä tarkastelemaan, miten opiskelu etenee, missä olet onnistunut ja mitä pitäisi kehittää. Tämän pohjalta voit ohjata omaa toimintaasi ja valita tehdä jotain toisin. Voit kokeilla vaikka jotain toisenlaista opiskelutekniikkaa. Metakognitiivisiin strategioihin liittyy vahvasti itsereflektio.

Affektiivisilla strategioilla on tarkoitus vaikuttaa omiin sisäisiin tunnetiloihin ja tätä kautta edistää oppimista. Tähän kuuluu esimerkiksi opiskelun priorisointi ja tietoinen keskittyminen oppimistehtävään, ja muiden toissijaisten asioiden poissulkeminen siinä hetkessä. Opiskeluun liittyy useinkin paljon tunteita. Oppimisstrategioihin kuuluu siis kyky tunnistaa tunteita, ymmärtää, mistä ne kumpuaa, kyky käsitellä näitä tunteita ja tehdä valintoja, päättääkö toimia näiden tunteiden pohjalta.

Helpolta näyttävä opiskelu, kuten lukeminen, ei useinkaan ole se tehokkain tapa oppia.
💡 Katso myös “What learning strategies are most helpful?”
💡 Katso myös “How to Study Effectively -Top 6 Science-Based Study Skills”

3. Oppimaan oppiminen – oppimisstrategiat haltuun

Opintojen yhteydessä usein puhutaan oppimaan oppimisesta. Tämä tarkoittaa erilaisten oppimisstrategioiden sekä niihin kuuluvien taktiikoiden ja tekniikoiden oppimista. Tehokkaiden oppimisstrategioiden omaksuminen ei tapahdu itsestään vaan se vaatii itsesäätelyä sekä ymmärrystä oppimisen strategioista. Oppimisstrategioita sekä metakognitiivisia taitoja voidaan harjoitella.

Jos haluat opiskella strategioita tehokkaasti, hyödynnä muita ihmisiä. Keskustele opettajan kanssa ja pyydä apua sekä tukea. Erityisesti keskustele opiskelukavereittesi kanssa. Pohtikaa yhdessä tehtävien tavoitteita, vaatimuksia, niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä jakakaa toisillenne opiskeluvinkkejä. Jos opiskelu on todella itsenäistä, suosittelen omatoimisesti kysymään muilta opiskelijoilta, haluaisivatko he opiskella yhdessä. Voitte esimerkiksi kokoontua lukupiirin merkeissä.

Vuorovaikutus muiden kanssa mahdollistaa sinulle oman opiskelun sanoittamisen ja mahdollisuuden kuulla, mitä opiskelustrategioita muut ovat valinneet. Tämä mahdollistaa sinulle tiedon uudelleen rakentamista sekä ajatusten jäsentelyä. Vuorovaikutuksellinen strategioiden opiskelu on tehokasta, sillä se mahdollistaa samanaikaisesti opiskelutaitojen vahvistamisen sekä sisällön opiskelun.

4. Oppimisstrategiat valitaan tilanteen mukaan

Tilanteeseen sopivien oppimisstrategioiden käyttöönotto edellyttää realistista arviota tehtävän vaativuudesta. Arvio tehtävän vaativuudesta ei aina kuitenkaan perustu oikeaan tietoon, vaan arvioon saattaa vaikuttaa aikaisemmat onnistumisen tai epäonnistumisen kokemukset vastaavien tehtävien parissa. Tällainen arviointiprosessi ei aina ole luonteeltaan kognitiivinen vaan se voi olla tunneperustainen.

Opiskeluun liittyvät tunteet sisältävät muun muassa tunteet tuttuudesta, vaikeudesta, tietämisestä, varmuudesta ja tyytyväisyydestä. Sekä tunteet että arviot ohjaavat valintojasi ja reagointiasi tehtävän suhteen. Suosittelen keskustelemaan opintojen herättämistä tunteista muiden kanssa.

On hyvä pohtia ääneen ja sanottaa itselleen sekä muille arviotasi tehtävästä sekä siihen liittyviä tunteita. Keskustelun kautta sinulle tarjoutuu mahdollisuus kehittää itsereflektiotasi sekä vahvistaa metakognitiotasi. Tämän kautta voit jatkossa tunnistaa paremmin oppimistilanteen herättämät tunteet. Kun tunteet tunnistetaan sekä hyväksytään niiden olemassaolo, voit tarkastella, miten ne vaikuttavat arvioon tehtävästä. Tämän jälkeen pystyt paremmin tekemään realistisen arvion tehtävästä sekä peilata tehtävän tavoitteita ja vaatimuksia omiin tietoihisi ja taitoihisi. Tästä lähtee liikkeelle oman osaamisen kehittäminen ja uuden tiedon rakentaminen.

Seuraavassa piilopodcast-jaksossa tulen puhumaan enemmän oppimisstrategioista sekä pyrin tuomaan niitä käytännön tasolle. Jos haluat kuulla lisää, liity sähköpostilistalle. Lähetän viestiä kerran kuussa, kun julkaisen uuden piilopodcast-jakson, eli en tuki postilaatikkoa.

Jaa ja välitä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *